On hyvin tavallista huolestua omasta terveydestä tai pelätä sairastumista. Jos huoli terveydestä on kuitenkin jatkuvaa, voimakasta ja alkaa rajoittaa elämää, kyseessä voi olla sairastumiseen liittyvä ahdistus (health anxiety) tai sairaudenpelko eli hypokondria.
Sairaudenpelko saa tarkkailemaan omaa kehoa huolestuneesti
Stressi ja taipumus huolehtimiseen ja katastrofiajatteluun voivat vahvistaa sairaudenpelkoa ja siihen liittyvää ahdistusta. Toisaalta myös yksilölliset kokemukset elämänhistoriassa, oma tai läheisten sairastumiset voivat vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti yksilö kokee huolta tai pelkoa sairastumisesta. Sairaudenpelon taustalla saattaa olla myös voimakasta kehon tuntemusten tarkkailua, virhetulkintoja pienistä oireista tai sairaudenpelolle altistavia persoonallisuuden piirteitä, kuten neuroottisuus, perfektionismi ja taipumus ahdistuneisuuteen.
Sairaudenpelkoa värittää usein se, että yksilö on pakonomaisella tavalla vakuuttunut siitä, että hän voi sairastua tai sairastaa jotain vakavaa sairautta. Sairaudenpelosta kärsivällä pelko ei häviä vakuutteluilla tai tutkimuksilla, vaan usein vaan lievittyy vähäksi aikaa ja palaa sitten uudestaan. Sairaudenpelko täyttää yksilön ajatukset ja voi viedä valtavasti voimavaroja ja aikaa kuormittaen yksilöä tarpeettoman paljon. Sairaudenpelkoon voi usein liittyä myös muita mielenterveyden haasteita, kuten pakko-oireista häiriötä, paniikkihäiriötä tai masennusta. Sairaudenpelkoon voi liittyä myös kuolemanpelkoa.
Sairaudenpelkoa on mahdollista käsitellä ja helpottaa
Aluksi voi olla hyvä tunnistaa, milloin sairaudenpelko on läsnä. Voimistuuko se tietyissä tilanteissa tai ajanjaksoissa? Mistä huomaat sairaudenpelon olevan läsnä? Millaisia ajatuksia sairaudenpelkoon liittyy? Millaisia lauseita se käyttää? Kun opit tuntemaan miten sairaudenpelko käyttäytyy, voit oppia ottamaan etäisyyttä sen tarjoilemiin ajatuksiin ja tarjoamaan sille vaihtoehtoisia ajatuksia. Voit pohtia, mitä muuta oireesta, kehon tuntemuksesta tai huolesta voisi ajatella? Mikä voisi olla vaihtoehtoinen näkökulma tai selitys asialle? Mikä todiste puhuu sen puolesta, että sulla ei tosiasiassa ole hätää tässä hetkessä? Jos huomaat, että oire tai kehollinen tuntemus helpottaa, kun huomiosi on muualla ja pahenee kun huomio on keskittyneesti oireessa tai kehollisessa tuntemuksessa, voit todeta, että sulla ei ole mitään hätää. Se mihin kiinnität huomiota kasvaa. Voit siis käyttää huomion viemistä apuna sairaudenpelkoon liittyvän ahdistuksen säätelyssä.
Sairaudenpelon käsittelyssä myös itsensä altistaminen pelolle ja ahdistukselle vähitellen voi auttaa käsittelemään pelkoa välttelyn sijaan. Kun altistaa itseään hiljalleen pelolle, voi huomata, että selviää ja pärjää sen kanssa. Pelolle altistamisessa, oli se sitten ajatustentasolla ”mitä siitä seuraisi” -ajatusketjun tyylinen tai sitten käytännön tasolla itsensä altistaminen ahdistaviksi koetuille tilanteille ja asioille. Altistuksessa ja ahdistuksen käsittelyssä on hyvä käyttää apuna tunteen säätelyä. Voit pohtia, mitä tunteita huomaat olevan sairaudenpelossa läsnä. Löydätkö pelon lisäksi jotain muita tunteita? Mitä nää tunteet tarvitsevat, mitä tarpeita niiden takana on täyttymättä? Esimerkiksi pelon takana voi olla tarve turvaan ja lohtuun. Voisitko tarjota itsellesi turvaa ja lohtua pelon äärellä? Pyri käyttämään apunasi myös kehollisia rauhoittumisen keinoja, kuten tietoista hengittämistä tai aistien hyödyntämistä esimerkiksi kylmää vettä käsille laskemalla.
Sairaudenpelossa on kyse epävarmuuden sietämisestä
Me emme voi aina kontrolloida sitä, saadaanko elää terveenä vai sairastutaanko me. Ihmisen elämä on monella tapaa kovin epävarmaa. Epävarmuus on osa ihmisen elämää ja jokainen meistä on sen äärellä jossakin kohtaa. On hyvä muistaa, että epävarmuus tuo mukanaan sen mahdollisuuden, että asiat voivat mennä myös hyvin. Epävarmuuden hyväksyminen ei tarkoita sitä, että tarvitsisi pitää epävarmuudesta. Pitäminen ja hyväksyminen on kaksi eri asiaa. Epävarmuus voi ja saakin tuntua epämiellyttävältä. Siitä epämiellyttävyydestä huolimatta sä voit pyrkiä hyväksymään sen.
On hyvä muistaa, että monen sairauden kanssa voi elää melko tavallista elämää. Moni sairaus on myös parannettavissa. Meillä Suomessa sairaanhoito on myös huippuluokkaa ja lääketiede kehittyy jatkuvasti. Sairastuminen on harvemmin lopullinen tuomio. Myös terapiassa voidaan käsitellä sairaudenpelkoa ja sairastumiseen liittyvää ahdistusta.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00415
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ahdistuksen-omahoito-ohjelma/4-opi-kohtaamaan-pelkosi
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/nettiterapia-tehoaa-sairauden-pelkoon
Noyes, R. et al. (2005). Persality traits and health anxiety. Comprehensive Psychiatry, 46(2), 88–94.
