Toksisella ihmissuhteella tarkoitetaan usein ns. epätervettä tai haitallista ihmissuhdetta. Toksinen ihmissuhde voi olla mikä tahansa ihmissuhde, kuten romanttinen suhde, ystävyyssuhde tai perhesuhde.
Tunnista toksinen ihmissuhde
Toksisen ihmissuhteen voi tunnistaa esimerkiksi siitä, jos suhteessa esiintyy kontrollia, manipulointia, jatkuvaa syyttelyä, toisen tunteiden ja ajatusten ohittamista tai vähättelyä, vallankäyttöä tai valtapelejä, gaslightingia, kykenemättömyyttä myöntää omia virheitä tai keskustella rakentavasti, tuhoavaa riitelyä, valehtelua, luottamuspulaa, nöyryyttämistä, kilpailua tai ylipäätään minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Usein on myös niin, että toksiset ihmissuhteet saattaa alkaa tosi ihanasti ja haitallinen toiminta suhteessa alkaa pikkuhiljaa tai vaihvihkaa. Haastavaa toksisista ihmissuhteista tekee se, että niissä olevat saattaa tottua toksisiin toimintamalleihin, jolloin niistä tulee normaaleja. Tottuminen haitalliseen käytökseen voi tehdä vaikeaa haitallisen ja toksisen toiminnan tunnistamisesta ja samalla vaikeuttaa suhteesta lähtemistä.
Toksisen ihmissuhteen voi tunnistaa esimerkiksi tarkastelemalla sitä, millainen olo sinulla on suhteessa. Onko olosi levollinen ja turvallinen? Vai pelottaako tai huolestuttaako sinua kumppanin reaktiot? Millaista teidän keskinäinen vuorovaikutus on? Tuletko kuulluksi ja kohdatuksi? Vai ohitetuksi ja mitätöidyksi? Onko suhteessa nimittelyä, haukkumista, huutamista, syyllistämistä, kontrollointia tai mykkäkoulua? Myös kaikenlaisien valtapelien pelailu ja laskelmointi on usein merkki toksisesta ihmissuhteesta. Valtapelejä voi olla esimerkiksi se jos toisen täytyy aina saada olla oikeassa tai että toinen on aina väärässä. Toksisuutta on myös jos toisen tarvitsevuutta tai herkkiä kohtia käytetään häntä vastaan. Valtapelejä voisi katsoa olevan myös laskelmointi siitä vastaako toisen viesteihin ja keskusteluyrityksiin tai onko rehellinen omista ajatuksista ja tunteista toiselle.
Vastuunvälttely on toksisuutta
Toksisuutta on myös vastuunvälttely, esimerkiksi niin jos omaa huonoa käytöstä perustelee sillä, että ”no mä nyt vain olen tällainen” tai ”mä sanon asiat suoraan tai olen suora tai olen raatorehellinen”. Vastuunvälttelijä toimii ikäänkuin ei voisi vaikuttaa omaan toimintaansa ja käytökseensä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Käytös on aina valinta. Vastuunvälttelijä vahingoittaa käytöksellään muita, mutta myös itseään. Usein on niin, että vastuunvälttely estää myös olemasta kosketuksissa omiin tunteisiin ja ajatuksiin, joita vastuuta välttelemällä myös pyrkii välttämään. Sen oman toksisen käytöksen tunnistaminen voi olla ymmärrettävästi kivuliasta ja herättää monenlaisia tunteita, sillä toisinaan sen käyttäytymisen takaa löytyy kivuliaita asioita ja kokemuksia.
Toksisuus on toimintatapa, ei ominaisuus
Toksisesta ihmissuhteesta voi olla vaikea irrottautua, vaikka tunnistaisikin kyseessä olevan haitallinen ihmissuhde. Irtipäästämistä voi pitkittää tai estää esimerkiksi toive siitä, että toinen ihminen muuttuisi tai suhde muuttuisi parempaan. On hyvä tietää, että toksisuus on toimintatapa eikä ihmisen ominaisuus. Sille on usein joku syy, miksi ihminen toimii ja käyttäytyy tietyllä tapaa. Esimerkiksi olosuhteet, kasvuympäristö, opitut toiminta- ja ajattelumallit tai tunnetaitojen puuttuminen ovat mahdollisesti ajaneet ihmistä haitalliseen käyttäytymismalliin. Aina ihminen ei välttämättä itse tiedosta toimivansa haitallisesti ja taas toisinaan se voi olla hyvinkin tahallista. Koska toksisuus on toimintatapa, siitä voi kuitenkin oppia pois. Se vaatii kuitenkin sitä, että henkilö itse ymmärtää käyttäytyvänsä ja toimivansa haitallisesti ja haluaa myös muuttaa omaa käytöstään. Toista ihmistä ei voi pakottaa muuttumaan tai käyttäytymään tietyllä tavalla. Muutoksen tulee lähteä itsestä ja omasta motivaatiosta, jotta se on mahdollinen. Myös terapiassa voidaan tarkastella käytös- ja toimintamalleja ja niihin liittyviä tunteita ja ajatuksia ja opetella uusia, hyvinvointia ja ihmissuhteita tukevia tapoja toimia. Ajanvarauksen terapiaan löydät täältä.
Vastaa