Ahdistus koostuu joukosta erilaisia tunteita. Ahdistus saattaa tuntua epämääräisenä pahan olon möykkynä tai solmun tunteena. Aina ei välttämättä tiedä mikä ahdistaa, ja ahdistuksesta on vaikea saada selvää. Ahdistavat ajatukset voivat liittyä joko tiedostettuun tai tiedostamattomaan huoleen menneisyydestä, nykyhetkestä tai tulevaisuudesta. Ahdistuksen perustehtävänä on varoittaa meitä vaarallisista tai uhkaavista tilanteista. Ahdistus on inhimillinen ja kovin yleinen tunne. Lievänä ahdistus voi auttaakin ihmistä suuntaamaan toimintaansa tarkoituksenmukaiseen suuntaan ja välttymään vaaroilta.
On hyvä muistaa, että ajatukset ja tunteet eivät ole vaarallisia vaikka ne tuntuisivat kuinka inhottavilta. On aika tavallista, että ahdistavista ajatuksista saattaa pyrkiä eroon työntämällä ajatuksia aktiivisesti pois mielestä, esimerkiksi harhauttamalla itseään, pitämällä itsensä kiireisenä tai lamaantumalla. Oletkin ehkä huomannut, että ajatusten työntäminen pois ehkä auttaa vain hetkellisesti ja usein ajatukset palaavat takaisin, kutsumatta ja voimalla. Ahdistavien ajatusten pois työntämisen sijaan voikin olla hyvä pysähtyä tarkastelemaan niitä uteliaasti ja puhuttelemaan niitä. Saatko kiinni, mitä asiaa ahdistavilla ajatuksilla on sulle? Mikä huoli niillä on? Entä mitä tunteita huomaat olevan läsnä? Mitä tarpeita on täyttymättä ajatuksien takana?
Tunnista huoliajatukset
Ahdistavat ajatukset saattavat toisinaan olla huoliajatuksia, eli huolen värittämiä tulkintoja tilanteesta tai ennustuksia siitä mitä jostain asiasta seuraa tai mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Huoliajatukset sisältävät usein ajatusvääristymiä, kuten liioittelua, yliyleistämistä, katastrofiajattelua, tulevaisuuden ennustamista, vaativaa pitäisi -ajattelua tai muiden ajatusten lukemista. Ajatusvääristymät ovat usein kovin automatisoituneita ja siksi niitä voi olla tosi hankala tunnistaa. Ajatusvääristymät voi omalta osaltaan luoda ja lisätä ahdistusta. On hyvä muistaa, että ajatukset ei ole totuuksia, vaikka me usein suhtaudutaan niihin tosiasioina.
Ahdistaviin ajatuksiin tai huoliajatuksiin voi auttaa niiden tunnistaminen, haastaminen ja vaihtoehtoisten ajatuksien tarkasteleminen esimerkiksi näkökulmaa vaihtamalla. Voit haastaa ahdistavia ajatuksia esimerkiksi kysymällä niiltä, onko ajatus totta vai tulkintaa, uskomusta tai luulemista? Mikä puhuu sen puolesta, että ajatus ei ole totta? Voit kokeilla myös vaihtaa näkökulmaa. Mitä muuta asiasta tai tilanteesta voisi ajatella? Näkökulman vaihtaminen voi olla vaihtoehtoisen ajatuksen tarjoamista itselle ahdistavan ajatuksen tilalle. Mikä voisi olla jokin vaihtoehtoinen ajatus? Entä mitä luulet muiden ajattelevan asiasta?
Jos tuntuu siltä, että ahdistavat ajatukset meinaavat ottaa ylivallan, voi myös tilan ja etäisyyden tekeminen itsen ja ajatusten välille auttaa. Tilaa voi tehdä esimerkiksi muistuttamalla itseään siitä, että sä et ole yhtä kuin sun ajatukset. Usein ajatuksia pidetään totuutena, vaikka ne on vain mielen tuottamia tarinoita ja tulkintoja asioista tapahtumista, ja muista ihmisistä, eivätkä välttämättä kerro totuutta. Ajatukset ovat jatkuvana virtana kulkevia mielen tuotoksia, jotka ovat tulkintoja sekä ulkoisesta että sisäisestä maailmasta. Niihin ei tarvitse tarttua, eikä niitä tarvitse lietsoa. Pyri palauttamaan itsesi takaisin tähän hetkeen.
Apua ahdistaviin ajatuksiin voit saada myös ahdistuksen itsehoitokurssilta. Löydät kurssin täältä.
Kuuntele lisää aiheesta Iltasatuja ahdistuneille aikuisille -podcastista täältä.
Lähteet:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/nuorten-ahdistuksen-omahoito-ohjelma/ajatusharjoitukset
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/ahdistuksen-omahoito-ohjelma
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ahdistus/perustietoa-ahdistuksesta
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/seksuaalisuuden-omahoito-ohjelma/11-eroon-valttelysta
https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/ahdistus
Joustava mieli, vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta, Arto Pietikäinen, 2009
Tunne tunteesi, Katja Myllyviita, 2022
