Huijarisyndrooma liittyy usein työhön, työelämään, opiskeluihin tai erilaisiin rooleihin kuten puheenjohtaja tai valmentaja. Huijarisyndroomassa yksilö jatkuvasti epäilee omia kykyjään ja osaamistaan kokien itsensä huijariksi. Huijarisyndroomaan liittyy usein huoli tai pelko paljastumisesta. On hyvä tietää, että huijarisyndroomassa ei ole kyse siitä, että yksilö olisi osaamaton huijari. Huijarisyndroomassa yksilö ajattelee huijaavansa muita, koska ei usko itseensä ja omiin kykyihinsä.
Mistä huijarisyndrooma johtuu?
Huijarisyndrooma voi johtua muun muassa menneisyyden kokemuksista ja se voi olla esimerkiksi opittu ajattelumalli koulusta tai kotoa. Myös tietyt persoonallisuudenpiirteet kuten tunnollisuus, perfektionismi ja neuroottisuus voivat altistaa huijarisyndroomalle. Huijarisyndrooma voi liittyä myös itsetuntoon. Toisaalta yksilökeskeinen ja suorittamiseen ja jatkuviin suorituksiin painostava yhteiskunta voi ymmärrettävästi luoda myös otolliset olosuhteet huijarisyndrooman syntymiselle ja ylläpitämiselle. On kovin yksilöllistä, miten kenenkin huijarisyndrooma muodostuu.
Perfektionismiin ja täydellisyyden tavoitteluun liittyvät ajatukset voivat saada yksilön asettamaan epärealistisia tavoitteita, ja kun niitä ei saa tavoitettua, tuntee itsensä epäonnistujaksi ja huijariksi, joka ei oikeasti osaa. Toisaalta, jos on yksilön elämässä monet asiat ovat olleet hänelle helppoja ja onnistuneet sen kummemmin ponnistelematta, voi ensimmäisten haastavaksi koettujen asioiden edessä tulla olo ettei oikeasti osaakaan mitään. Huijarisyndroomaan voi liittyä myös vaikeus käsitellä palautetta tai kritiikkiä. Huijarisyndrooma voi saada myös sabotoimaan omia mahdollisuuksia, estää ottamasta vastaan haasteita tai menemästä kohti sitä suuntaa, johon oikeasti haluaisi mennä. On ymmärrettävästi kovin vaikea mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle tai yrittää uusia tai haastavia asioita jos sisäinen puhe on itseä jatkuvasti epäilevää ja lannistavaa.
Huijarisyndrooman takaa voi löytyä hyvin erilaisia uskomuksia ja ajatusmalleja. Kovin tavallisia ovat ajatukset siitä, että aina pitäisi olla tehokas ja ahkera, pitäisi pärjätä yksin ja yltää toinen toistaan kovempiin suorituksiin ja saavutuksiin. Jos avun pyytäminen, tehtävien tai vastuun jakaminen muille on hankalaa, tai avun pyytämiseen liittyy ajatus siitä että se kertoisi heikkoudesta, voivat ne omalta osaltaan ruokkia korostunutta tunnollisuutta ja myös huijarisyndroomaa.
Miten huijarisyndroomaa voi käsitellä?
Hyvä uutinen on, että koska huijarisyndrooma on ajatusmalli, siitä on mahdollista myös oppia pois. Huijarisyndrooman käsittelyn voi aloittaa havainnoimalla ja tunnistamalla siihen liittyviä ajatuksia. Millaisissa tilanteissa ne nousevat esille? Millaisia ajatuksia ja tunteita niihin liittyy? Millaisia huolia näillä ajatuksilla ja tunteilla on? Mitä tarpeita ehkä löydät niiden takaa? Voitko auttaa itseäsi näiden tarpeiden äärellä? Kun huomaat huijarisyndrooman ajatuksia, nimeä ne ja huomio niiden läsnäolo. Sun ei tarvi tarttua niihin kiinni ja voit antaa niiden lipua ohi. Pyri ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiisi, esimerkiksi sanoittamalla itsellesi, että huomaan minulla olevan tällainen ajatus. Muistuta itseäsi siitä, että ajatukset eivät ole totuuksia, vaan vain mielen tulkintoja ulkoisista ja sisäisistä tapahtumista.
Huijarisyndrooman äärellä tärkeäksi muodostuu myös riittämättömyydentunteen käsittely. On hyvä palauttaa itsensä sen äärelle mikä on riittävää. Jos omat korkea vaatimukset huitelevat katonrajassa, voit kysyä itseltäsi mikä olisi objektiivisesti tarkasteltuna riittävää. Todennäköisesti työkavereiden, opettajien, pomon tai läheisten silmissä sinä teet jo ihan riittävästi ja riittävän hyvin. Jos huomaat riittämättömyydentunteen ajavan vertailemaan muihin ihmisiin, pyri tietoisesti päästämään irti vertailusta ja palauta huomio takaisin itseesi ja tähän hetkeen. On hyvä muistaa, että vertailu on useimmiten loputon suo, eikä kovin kannattavaa.
Puhuminen ja itsemyötätunto usein auttavat
Huijarisyndrooman äärellä on hyvä puhua turvallisiksi kokemilleen läheisille tai kollegoille omista tuntemuksista, ajatuksista ja epävarmuuksista. Huijarisyndrooma usein kehottaa piilottamaan sitä, koska usein sen pahin pelko on paljastuminen. Sanoittamalla ääneen huijarisyndroomaan liittyviä huolia ja pelkoja, otetaan siltä myös valtaa pois. On ok olla epävarma, ja sen saa sanoa myös ääneen. Suurin osa meistä on epävarmoja jossain kohtaa elämäänsä, tavallisesti useammassakin kohtaa. Asiantuntijat, lääkärit, valmentajat, vanhemmat, johtajat ja poliitikot ovat kaikki vain ihmisiä. Jokainen meistä yrittää parhaansa selvitä tämän päivän haasteista. Ja se riittää. Inhimillisyyden tunnustaminen voi vapauttaa täydellisyyden tavoittelun taakasta.
Huijarisyndrooman äärellä on tärkeää muistaa myös, että virheet tai epävarmuus eivät kerro siitä ettei osaa, vaan ne kertovat siitä, että olet ihminen. Jos me osattaisiin kaikki täydellisesti heti niin oppimiselle, oivaltamiselle ja onnistumisen kokemuksille ei jäisi yhtään tilaa. Tärkeä työkalu huijarisyndrooman äärellä onkin itsemyötätunto. Pyri löytämään myötätuntoa ja armollisuutta itseäsi kohtaan. Sä yrität parhaasi niillä tiedoilla, taidoilla ja resursseilla joita sulla tällä hetkellä on ja se riittää. Voit pohtia myös, miten kannustaisit sulle rakasta läheistä tai ystävää, jos hän olisi samassa tilanteessa kuin sinä? Mitä veikkaat, että sinun tarvitsisi kuulla juuri nyt?
Terapiasta työkaluja huijarisyndrooman helpottamiseen
Jos huomaat, ettei huijarisyndrooma hankaloittaa arkeasi, eikä lähde omin neuvoin helpottumaan, ethän jää yksin. Terapiassa voidaan keskustella huijarisyndroomasta ja etsiä yhdessä keinoja sen helpottamiseksi. Varaa oma aikasi etäterapiaan täältä.
Lähteet:
https://eures.europa.eu/embrace-and-overcome-five-types-imposter-syndrome-2023-10-19_fi
https://www.verywellmind.com/imposter-syndrome-and-social-anxiety-disorder-4156469
Vastaa