On kovin tavallista ja luonnollista pohtia sitä mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat. Ihmisen historiassa yksilön on pitänyt turvautua muihin ja pysyä osana laumaa, jotta on voinut selviytyä ja pysyä elossa. Laumassa pysymisen kannalta on ollut aika olennaista, että tulee hyväksytyksi muiden lauman jäsenten taholta. Nykyaikana yksilön elossa selviytymisen kannalta sillä mitä muut ihmiset ajattelee ei ole enää yhtä radikaalia merkitystä, mutta pelko hylätyksi tulemisesta tai ulkopuoliseksi jäämisestä on jäänyt elämään meissä. Ihminen ei nykajassakaan ole irrallinen sosiaalisesta ympäristöstään, on siis kovin ymmärrettävää ja luonnollista huolehtia siitä mitä muut ihmiset meistä ajattelee.
Sen miettiminen mitä muut ihmiset ajattelee palvelee myös monenlaisia sosiaalisia tarkotuksia ja rakenteita, kuten esimerkiksi moraalia, empatiaa ja toisen ihmisen asemaan asettumista, käytöstapoja, vuorovaikutusta ja sosiaalista kanssakäymistä. Ihan jokainen meistä miettii jossain kohtaa, että mitähän muut on meistä mieltä ja tullaanko me hyväksytyksi ja kunnioitetuksi muiden taholta. Jos kuitenkin huolehdit jatkuvasti mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat, voi olla hyvä pysähtyä sen ajatuksen äärelle.
Ketä ne muut ihmiset tosiasiassa ovat, joiden ajatukset huolestuttavat sinua?
Jos huomaat jatkuvasti huolehtivasi mitä muut ihmiset susta ajattelee, voit kysyä itseltäsi, ketä ne muut ihmiset todella on joiden ajatukset susta huolestuttaa sua? Kenen tai keiden ajatukset tai mielipide sua tosiasiassa huolestuttaa? Onks ne sun läheisiä? Perheenjäseniä? Ystäviä? Koulu- tai työkavereita? Vai ihan tuntemattomia?
Entä mikä sun huoli tarkalleen ottaen on, että mitä he susta ajattelee? Tässä voi olla hyvä pyrkiä olemaan niin tarkka kun mahdollista. Mitä sä ajattelet et siitä seuraisi jos he todella ajattelis susta niin kun sä huolehdit tai pelkäät? Entä mitä siitä seuraisi? Voi olla hyvä viedä se huoliajatuksen ketju ihan sinne loppuun asti ja tarkastella mitä tunteita siihen liittyy. Onks se huoliajatuksen esittämä skenaario todella realistinen? Onko niin käynyt sulle joskus aiemmin? Miten sä selvisit siitä? Jos se pahin mahdollinen toteutuisi niin kuinka pahaa se todellisuudessa olisi?
Entä mikä vois olla jokin toinen näkökulma asiaan? Mitä muuta ne muut ihmiset vois ajatella sen sijaan kun se mitä sä pelkäät? Jos teidän roolit vaihdettaisiin toisin päin, mitä sä ajattelisit tästä toisesta ihmisestä jos hän olis siinä sun asemassa?
Suurimman osan ajasta jokainen ajattelee itseään
Useimmiten huoliajatukset siitä et mitä muut meistä ajattelee on jonkin tunteen värittämiä ja saattaa liioitella meille aika räikeästikin. Tarkastelemalla sitä huoliajatusta ja siihen liittyviä tunteita ja niiden tunteiden takana olevia tarpeita, sä voit ymmärtää paremmin et miten sä voit auttaa itseäs sen huoliajatuksen kanssa. Jo se et tunnistaa sen ajatuksen huoliajatukseksi voi auttaa ottamaan etäisyyttä siihen. Voit muistuttaa itseäs siitä et ajatukset on vaan ajatuksia. Ajatukset tulevat ja menevät. Sä et ole yhtä sun ajatusten kanssa.
Voi olla hyvä myös palauttaa itsensä sen ajatuksen äärelle, että suurimman osan ajasta me ihmiset ajatellaan vaan itseämme. Ja hyvä niin, jokainen kun on sen oman elämänsä tärkein henkilö. Muut ihmiset eivät mieti tai muistele sun tekemisiä, sanomisia tai mokailuja samalla intensiteetillä kun sinä itse. Suurimman osan ajasta jokainen meistä pohtii itseään, omia sanomisia ja tekemisiä ja huolehtii omia mokiaan tai virheitään. Lähtökohtaisesti me ihmiset useimmiten halutaan ymmärtää toisiamme, sallitaan erehtyväisyys, annetaan anteeksi ja halutaan hyvää toisillemme.
Kuuntele lisää Iltasatuja ahdistuneille aikuisille -podcastista täältä.
Lähteet:
Lähteet:
https://hbr.org/2019/05/how-to-stop-worrying-about-what-other-people-think-of-you
https://medium.com/the-ascent/research-confirms-that-no-one-is-really-thinking-about-you-f6e7b09c458
Vastaa