Konfliktin pelolla tarkoitetaan tunnetilaa ja käyttäytymismallia, jossa yksilö välttelee riitatilanteita, erimielisyyksiä ja potentiaalisia konflikteja, sillä ne aiheuttavat hänelle merkittävää epämukavuutta, turvattomuutta, pelkoa ja huolta. Konfliktit ja erimielisyydet ovat osa luontaista ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta silti on kovin tavallista, että moni kokee konflikteihin liittyvää pelkoa tai ahdistusta.
Mistä konfliktin pelko johtuu?
Konfliktien välttely juontaa juurensa ihmisen historiaan, jossa sopusoinnun säilyttäminen on palvellut laumassa säilymistä ja siten selviytymistä. Sen taustalta voi löytyä myös erilaisia ja yksilöllisiä tekijöitä, kuten menneisyydessä opitut riitelyn mallit ja tavat. Jos on kasvanut ympäristössä, jossa konflikteja on vältelty tai riitely on ollut tuhoavaa, aggressiivista, sisältänyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa on kovin ymmärrettävää, että pyrkii välttelemään konflikteja myös aikuisuudessa. Konfliktien pelko on voinut muodostua selviytymiskeinoksi, jos vetäytymällä tai sanomatta jättämisillä on saanut hyväksyntää tai riitatilanteista on selvinnyt helpommalla. Erilaiset elämänkokemukset, kuten koulu- tai työpaikkakiusaaminen, toksiset parisuhteet ja muut läheisten ihmissuhteiden haasteet tai konfliktitilanteisiin liittyvät häpeän ja syyllisyydentunteet voivat olla muodostamassa konfliktin pelkoa. Yksi merkittävä tekijä konfliktin pelon takana on hylätyksi tulemisen pelko. Jos pelkää tulevansa hylätyksi, voivat erimielisyydet ja riidat tuntua kovin uhkaavilta, ja niitä pyrkii välttämään.
Konfliktin pelko on usein siis muodostunut syystä, se on pyrkinyt palvelemaan yksilölle jotain tarkoitusta, kuten selviytymistä tai suojautumista. Pitkittyessään konfliktin pelko kuitenkin voi aiheuttaa hankaluuksia ihmissuhteisiin ja pitää yllä haitallisia ja toimimattomia toiminta- ja ajattelumalleja.
Miten käsitellä pelkoa?
Voi olla hyvä tarkastella millaisia ajatuksia, uskomuksia, huolia ja tunteita huomaat liittyvän konflikteihin. Voit pohtia millaisia tarpeita löydät näiden tunteiden, ajatusten ja uskomusten takaa. Voitko auttaa itseäsi vastaamaan näihin tarpeisiin? Mitä huolehdit, että konfliktista seuraisi? Entä mitä siitä seuraisi? Pyri menemään ajatusketjun loppuun asti. Miten todennäköistä tai lopullista ajatusketjun päässä oleva huolenaihe tai tilanne todella olisi? Miten voisit auttaa itseäsi selviytymään siitä? Usein se mikä tuntuu konfliktissa pelottavimmalta on itse pelon tunne. Pelon äärellä voi olla hyvä muistaa et tunne ei ole vaarallinen ja se tulee menemään ohi. Voit myös auttaa itseäsi säätelemään tunnetta.
Konflikteihin voi olla hyvä harjoitella etsimään vaihtoehtoisia suhtautumistapoja. Jos jatkuvasti tukahduttaa omia tunteitaan, voivat ne jossain kohtaa puskea pintaan, usein hallitsemattomasti ja voimalla. Sanomatta jättämiset ja vetäytymiset voivat jättää myös ihmissuhteen toisen osapuolen yksin, arvailemaan ja tulkitsemaan mitä konfliktinvälttelijä oikeastaan ajattelee. Muiden on myös kovin hankala myös kunnioittaa sun rajoja, jos et itse ilmaise ja kunnioita niitä. Omien ajatusten, tunteiden ja rajojen ilmaisemisen harjoittelu palvelee siis tosiasiassa ihmissuhteitasi. Konfliktien voi katsoa olevan myös mahdollisuus. Mahdollisuus tehdä näkyväksi sitä minkä tarvitsee tulla näkyväksi, mahdollisuus kehittää ja kehittyä sekä mahdollisuus syventää ihmissuhdetta. Konfliktit itsessään eivät ole huono juttu, ne voivat olla myös rakentavia. Konflikti voi olla myös ilman riitaa.
Harjoittele riitelyn ja itseilmaisun taitoja
Konfliktinpelossa voi olla hyödyllistä myös harjoitella riitelyn ja itseilmaisun taitoja. Aika klassinen ja hyväksi havaittu toimintatapa on minä- viestit. Minusta tuntuu/minä koen/minä ajattelen. Toiselle on hyvä osoittaa myös aktiivista kuuntelua, usein riidat eskaloituvat, jos osapuolet eivät koe tulevansa kuulluksi.
Konfliktinpelkoa voi käsitellä myös harjoittelemalla uudenlaisia toimintamalleja konfliktitilanteissa altistamalla itseään niille pikkuhiljaa, aloittaen sellaisesta tilanteesta ja ihmissuhteesta, jossa omien eriävienkin ajatusten ja mielipiteiden sanoittaminen tuntuu vähiten uhkaavalta ja tässä hetkessä turvallisimmalta. Kokemukset siitä, että konfliktista ei seuraa mitään peruuttamatonta tai pahaa, voivat ruokkia itseluottamusta ja luoda korjaavia kokemuksia konflikteista.
Konfliktin pelkoa voidaan käsitellä myös terapiassa.
